Joskus aidosti tuntuu, että elämme jonkinlaisessa robottien valtakunnassa nykyään.
Kaikki pitää optimoida.
Nopeammin.
Tehokkaammin.
Kovempaa.
Enemmän.
On jatkuva paine olla:
parempi,
tuotteliaampi,
menestyneempi,
kurinalaisempi,
kiinnostavampi,
jotenkin enemmän kaikkea.
Sillä välin oikea elämäsi istuu hiljaa siinä vieressä odottamassa huomiota.
Suurin osa elämästä tapahtuu nykyään tässä online-imperiumissa.
Ja rehellisesti?
Joskus tuntuu, että joku muu vetää jatkuvasti naruista.
Mihin katsoa.
Mitä haluta.
Mitä pelätä.
Mitä ostaa.
Millainen ihminen pitäisi olla.
Suurimmaksi osaksi sosiaalisen median kautta.
Miksi moderni elämä tuntuu niin raskaalta
Outoa on se, miten nopeasti totuimme kantamaan näyttöä mukana kaikkialle.
Heti kun puhelimen pystyi pitämään taskussa 24/7, niin sitähän alettiin tekemään.
Ja nyt siihen tartutaan automaattisesti edes huomaamatta.
Heräät.
Tarkistat puhelimen.
Viestit.
Sähköpostit.
Instagramin.
Uutiset.
Ilmoitukset.
Jotain.
Ihan mitä tahansa.
Koko kierre alkaa ennen kuin aivot ovat edes kunnolla hereillä.
Ja jotenkin tästä tuli normaalia.
Jos pää tuntuu jatkuvasti ylivirittyneeltä, saatat samaistua myös tähän → Mielesi ei ole rakennettu tälle melulle
Miksi sosiaalinen media saa tavallisen elämän tuntumaan tylsältä
Nykyään on myös sellainen outo tunne, että jos et tarkista puhelinta jatkuvasti, jäät paitsi jostain elämää mullistavasta.
Joku uusi guru ilmestyy yhtäkkiä internetiin kertomaan:
“Tienaa viisinumeroisia kuukausia tällä kurssilla.”
“Tekoäly vie työsi, jos et reagoi nyt.”
“Älä jää jälkeen.”
Ja hauskin osa?
Et ole koskaan nähnyt tätä tyyppiä ennen.
Yhtäkkiä hän on kaikkialla.
Kattohuoneisto.
Lamborghini.
Täydellinen elämä.
Täydellinen aamurutiini.
Miljonääri-ajattelutapa.
Kaikki ilmeisesti saavutettu yhdessä yössä juomalla sitruunavettä aamulla viideltä.
Todella uskottavaa.
Sosiaalinen media onnistuu tekemään tavallisesta elämästä jotenkin “väärän” tuntuista. Kirjoitin siitä lisää täällä → Täydellisen elämän illuusio sosiaalisessa mediassa
Aivojamme ei ole suunniteltu jatkuvaan ärsyketulvaan
Ihmisen mieli on outo paikka.
Kaikki mitä näemme tarpeeksi monta kertaa alkaa tuntua normaalilta.
Siinä piilee ongelma.
Koska lopulta nämä netin fantasiamaailmat eivät enää näytä feikeiltä.
Ne alkavat näyttää realistisilta.
Jopa odotetuilta.
Samaan aikaan kukaan ei näytä:
vuosien työtä,
epäonnistumisia,
stressiä,
epävarmuutta,
tai niitä täysin tavallisia päiviä.
Näet vain hiotun loppukohtauksen.
Ja kun sitä katsoo tarpeeksi pitkään, normaali elämä alkaa tuntua jotenkin lattealta.
Hiljaiset aamut tuntuvat tylsiltä.
Yksinkertaiset rutiinit merkityksettömiltä.
Oikea elämä häviää kilpailun jatkuvalle stimulaatiolle.
Ei siksi, että elämä olisi huonontunut.
Vaan siksi, että aivot ovat jatkuvasti ylikuormittuneet.
Kirjoitin tästä lisää täällä → Miksi mikään ei tunnu enää hyvältä
Rehellisesti sanottuna uskon myös, että ihmiset ovat jääneet koukkuun siihen tunteeseen, että kaiken pitäisi muuttua heti.
Taikarutiini.
Täydellinen manifestointi.
Yössä rakennettu bisnes.
Elämän mullistava life hack.
Internet sai kaiken näyttämään absurdin helpolta.
Manifestoi unelmaelämäsi.
Muuta alitajuntasi yhdessä yössä.
Kopioi tämä miljonäärifunneli.
Ole paras versio itsestäsi 30 päivässä.
Tässä vaiheessa jopa elokuvien juonet tuntuvat realistisemmilta.
Ihmisiä manipuloidaan nykyään aivan liikaa.
Pelko myy.
Unelmat myy.
Itsensä kehittäminen myy.
“Uusi sinä” myy.
Internet tietää tasan tarkkaan, miten ihmisten huomio kaapataan.
Ja tavallinen elämä ei pärjää sille kovin hyvin.
Miksi yksinkertaiset asiat alkavat tuntua taas tärkeiltä
Kahvin juominen terassilla ei näytä kovin vaikuttavalta internetissä.
Lökäpöksyissä ja eriparisukissa pyöriminen ei mene viraaliksi.
Hiljaiset illat eivät kerää miljoonia katselukertoja.
Mutta ironisesti?
Suurin osa elämästä on juuri sitä.
Ja rehellisesti sanottuna olen itse alkanut arvostaa niitä tavallisia hetkiä enemmän kuin koskaan.
Kahvikuppi kädessä ulkona.
Linnut äänessä jossain taustalla.
Ei näyttöjä joka suunnassa.
Ei ilmoituksia.
Ei tuntemattomia ihmisiä kertomassa miten minun pitäisi optimoida elämäni ennen aamupalaa.
Vain minä.
Ajatukseni.
Ehkä koirani.
Yksinkertaiset asiat alkavat oikeasti tuntua ylellisyydeltä, kun pää hidastaa edes vähän.
Hiljaisuus.
Tila.
Omat ajatukset.
Sitten alat taas kuulla itseäsi.
Mitä minä oikeasti haluan?
Millainen elämä tuntuu hyvältä juuri minulle?
Mitä olen kaivannut?
Yksinkertaiset offline-tavat auttoivat minua enemmän kuin mikään jatkuva itsensä optimointi. Kirjoitin niistä lisää täällä → Analogiset tavat, jotka muuttivat elämäni
Kirjoittaminen auttoi kuulemaan omat ajatukseni uudelleen
Kirjoittaminen auttoi minua palaamaan takaisin omiin ajatuksiini.
Ja ei, en tarkoita mitään “kirjoita affirmatioita joka aamu ja muuta elämäsi” -meininkiä.
Internet onnistui tekemään jopa kirjoittamisesta jonkun uuden itsensäkehittämisprojektin.
“Manifestoi yltäkylläisyyttä.”
“Paranna alitajuntasi.”
“Kirjoita nämä promptit joka aamu.”
Kaikesta tulee lopulta optimointia.
Kirjoittamisen ei tarvitse olla uusi persoonallisuutesi.
Se on vain tapa saada omat ajatukset taas vähän selkeämmiksi.
On syy, miksi koulussa kirjoitettiin niin paljon.
Esseitä.
Muistiinpanoja.
Kokeita.
Sivuja niin paljon, että käsi oli seuraavana päivänä aivan hajalla.
Sama lukemisen kanssa.
Ja rehellisesti?
On aika outoa, miten ihmiset unohtivat nämä yksinkertaiset asiat, jotka oikeasti rauhoittavat aivoja.
Ehkä siksi, koska ne tuntuvat nykyään liian tavallisilta.
Liian hitailta.
Liian hiljaisilta.
Liian tylsiltä.
Tuntikausien self help -videoiden katsominen tuntuu helpommalta.
Mutta yksin omien ajatusten kanssa istuminen tuntuu vaikeammalta.
Jos moderni elämä tuntuu jatkuvasti raskaalta, saatat samaistua myös tähän → Sinun ei tarvitse elää internetin tahdissa
Koska kukaan muu ei voi tehdä sitä osaa puolestasi.
Sinun ei tarvitse olla mikään nero tai seuraava Shakespeare.
Sinun pitää vain aloittaa.
Vaikka huonosti.
Sinun ei tarvitse keksiä itseäsi uudelleen joka kuukausi
Joskus innostus elämään palaa hitaasti tavallisten asioiden kautta.
Harrastus.
Kävely.
Keskustelu.
Rehellinen kirjoittaminen ensimmäistä kertaa vuosiin.
Jonkin uuden kokeileminen ilman, että siitä pitää heti tehdä bisnes.
Ja rehellisesti?
Sinun ei tarvitse olla inspiroitunut joka päivä.
Sekin on yksi internetin myymä harha.
Joskus mikään ei tunnu kiinnostavalta.
Usein hermosto on silloin vain väsynyt.
Elämä on välillä toistuvaa.
Kukaan ei tuo sinulle uutta elämää hopeatarjottimella kuin joku uupunut hovimestari.
Sinun pitää silti osallistua omaan elämääsi.
Se osa ei ole koskaan muuttunut.
Jos tämä teksti resonoi, kirjoitan rauhallisia sähköposteja modernista elämästä, ylivirittyneisyydestä, huomiosta ja siitä, miten löytää takaisin omiin ajatuksiinsa.
Ei guruenergiaa.
Ei feikattua kiirettä.
Ei “muutu parhaaksi versioksi itsestäsi 30 päivässä” -meininkiä.
Vain ajatuksia ihmisille, jotka ovat väsyneet jatkuvaan meluun.
