Joskus mitään erityisen pahaa ei tapahdu, mutta päivä tuntuu silti aivan liian raskaalta.
Kukaan ei kerro kamalia uutisia. Mitään suurta kriisiä ei ole. Et ole menettänyt elämäsi hallintaa kokonaan.
Sitten saat sähköpostin, joku pyytää tekemään pienen päätöksen ja muistat vielä yhden asian, joka olisi pitänyt hoitaa jo eilen.
Yhtäkkiä jopa yksinkertaisin tehtävä tuntuu paljon raskaammalta kuin sen kuuluisi.
Pitkään ajattelin tällaisten päivien tarkoittavan, että mun pitäisi saada elämäni paremmin järjestykseen. Tarvitsin selkeämmän suunnitelman, enemmän itsekuria tai paremman järjestelmän kaiken hallitsemiseen.
Nyt en ole enää varma, että ongelma oli tavassani hallita elämää.
Mieleni taisi olla täynnä jo ennen kuin oma päiväni oli kunnolla edes alkanut.
Kuormitus ei aina tule omasta elämästäsi
Aamupalan loppuun mennessä olet saattanut nähdä jo jonkun toisen onnistumisen, huolestuttavan uutisotsikon, tuntemattomien välisen riidan, tuottavuusvinkin ja mainoksen, joka muistuttaa vielä yhdestä asiasta, jota voisit parantaa itsessäsi.
Minkään näistä katsomiseen ei mene kovin kauan.
Mielesi joutuu silti käsittelemään ne.
Nykyajan kuormituksessa on outoa se, ettei se aina synny edessäsi olevista vastuista. Joskus se tulee kaikesta siitä, mitä olet ottanut vastaan niiden ympärillä.
Jonkun toisen kiireestä. Jonkun toisen tavoitteista. Toisen ihmisen tulevaisuutta koskevista peloista. Jonkun muun käsityksestä siitä, miltä menestyvän elämän pitäisi näyttää.
Näillä asioilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sun kanssasi. Kun näet niitä tarpeeksi paljon, ne alkavat silti tuntua omiltasi.
Kannat ne mukanasi töihin, päätöksiin ja tapaan, jolla ajattelet omaa edistymistäsi. Sitten saat täysin tavallisen sähköpostin, ja jotenkin se tuntuu viimeiseltä pisaralta.
Sähköposti ei aina ole todellinen ongelma.
Se vain saapui ensimmäisenä sen jälkeen, kun mielesi oli jo täynnä.
Lopetin elämäni elämisen ja aloin hallinnoida sitä
Jossain vaiheessa lähes jokaisesta elämäni osasta tuli asia, jota piti hallita.
Halusin työskennellä tehokkaammin, käyttää aamuni paremmin ja viettää vapaa-aikani oikealla tavalla. Levon piti olla palauttavaa. Harrastusten piti olla merkityksellisiä. Jopa rentoutuminen alkoi tuntua jälleen yhdeltä tehtävältä, jonka pystyi joko suorittamaan hyvin tai tekemään väärin.
Jälkeenpäin ajateltuna oli tietenkin selvää, että se oli uuvuttavaa.
En välttämättä tehnyt mahdotonta määrää asioita. Yritin vain jatkuvasti tarkkailla ja parantaa kaikkea tekemääni.
On olemassa aivan omanlaisensa väsymys, joka syntyy siitä, että olet samaan aikaan omaa elämääsi elävä ihminen ja sen suorituksesta vastaava esihenkilö.
Et voi vain viettää hidasta aamua. Sun täytyy miettiä, auttaako aamurutiinisi saavuttamaan tavoitteet. Et voi lähteä tavalliselle kävelylle. Samalla pitäisi kuunnella jotain opettavaista, seurata askelmäärää tai käyttää aika hyödylliseen ajatteluun.
Jopa lepoon liittyy odotuksia.
Internet osaa muuttaa tavalliset elämän osat projekteiksi. Kun alat nähdä jokaisen tavan mahdollisuutena kehittää itseäsi, mikään ei tunnu koskaan valmistuvan.
Aina on olemassa uusi versio elämästäsi, jota voisit olla rakentamassa.
Onko tämä paine oikeasti mun?
Kun alan nykyään tuntea oloni kuormittuneeksi, yritän kysyä itseltäni:
Onko tämä oikeasti mun ongelmani vai poiminko sen jostain internetistä?
Vastaus ei ole aina selvä.
Joskus paine on todellista. On laskuja, määräaikoja, vaikeita päätöksiä ja vastuita, jotka eivät katoa laskemalla puhelin pois.
Välillä olen kuitenkin vain käyttänyt liian paljon aikaa muiden kuuntelemiseen.
Olen nähnyt jonkun tekevän enemmän töitä ja päättänyt, etten itse tee tarpeeksi. Olen kuullut tuntemattoman ihmisen puhuvan lähestyvästä kriisistä ja kantanut hänen pelkonsa mukanani omaan iltapäivääni. Olen nähnyt toisen ihmisen muuttavan koko elämänsä ja alkanut kyseenalaistaa suunnan, johon olin vielä aamulla tyytyväinen.
Omissa olosuhteissani ei muuttunut mikään.
Lisäsin niiden päälle vain useiden muiden ihmisten huolia.
Paineen alkuperän kysyminen ei poista sitä heti. Se auttaa kuitenkin erottamaan, mikä oikeasti tarvitsee huomiotani ja mikä saapui mieleeni ilman lupaa.
Kaikki kiireelliseltä tuntuvat asiat eivät vaadi kiireellistä reagointia.
Lisätieto tuo harvoin lisää selkeyttä
Kun tunnen oloni epävarmaksi, ensimmäinen reaktioni on usein etsiä.
Etsin neuvoja, selityksiä ja ihmistä, joka on jo ratkaissut asian, jonka kanssa kamppailen. Se tuntuu vastuulliselta. Varmasti lisätieto auttaisi tekemään paremman päätöksen.
Joskus se auttaa.
Toisinaan päädyn kahdentoista mahdollisen vastauksen kanssa tilanteeseen, jossa luotan entistä vähemmän kykyyni valita niiden väliltä.
Olen ymmärtänyt, ettei selkeys aina tule lisäämällä tietoa. Usein se saapuu vasta silloin, kun lakkaan lisäämästä sitä hetkeksi.
Vähemmän selaamista. Vähemmän vertailua. Vähemmän yritystä pysyä sellaisten ihmisten tahdissa, joiden elämällä ei ole juuri mitään tekemistä omani kanssa.
Vastaus oli harvoin uusi tuottavuusjärjestelmä.
Useammin tarvitsin tarpeeksi hiljaisuutta tunnistaakseni sen, minkä jo tiesin.
Tämä on erityisen vaikeaa maailmassa, jossa mieltäsi ei ole rakennettu näin suurelle määrälle hälyä. Kun jokainen tyhjä hetki täytetään uudella sisällöllä, omat ajatuksesi eivät ehdi muodostua kokonaisiksi lauseiksi ennen seuraavaa keskeytystä.
Tavalliset asiat alkoivat jälleen tuntua hyödyllisiltä
Kun lakkasin etsimästä täydellistä ratkaisua, pienemmät asiat alkoivat merkitä enemmän.
Kymmenen minuuttia kirjoittamista. Muutama sivu fyysistä kirjaa. Kynttilän sytyttäminen teetä tehdessä. Ulkona istuminen päättämättä, että hetki pitäisi valokuvata.
Mikään näistä ei muuttanut elämääni yhdessä yössä.
Asiat muuttuvat harvoin yhdessä yössä, vaikka internet on edelleen tästä hyvin pettynyt.
Ne antoivat huomiolleni rauhallisemman paikan.
Muistikirjan sivu auttoi näkemään, mitkä ajatukset toistuivat. Kirja antoi yhden idean seurattavaksi kahdenkymmenen sijaan. Ulkona istuminen muistutti, että elämäni tapahtui suoraan edessäni eikä vain ruudulla.
Siksi myös analogiset tavat muuttivat elämääni hiljalleen. Ne eivät korjanneet tai muuttaneet mua. Ne saivat tavalliset hetket tuntumaan jälleen osalta elämääni tyhjien aukkojen sijaan.
Ehkä sun ei tarvitse korjata itseäsi
Kun kaikki tuntuu kuormittavalta, on helppo tehdä itsestäsi seuraava ongelma.
Päätät olevasi epäjärjestelmällinen, saamaton tai yksinkertaisesti huono selviytymään aikuiselämästä. Sen jälkeen etsit uutta menetelmää pärjätäksesi paremmin sellaisen tietomäärän kanssa, joka väsyttäisi lopulta melkein kenet tahansa.
Ehkä sussa ei ole mitään perustavanlaatuista vikaa.
Ehkä yrität vain elää maailmassa, josta on tullut paljon äänekkäämpi.
Maailmassa, jossa kaikkien mielipiteet voivat tavoittaa sut jo ennen aamukahvia. Jokainen sovellus kilpailee huomiostasi, ja aina löytyy joku vihjaamaan, että olet vain yhden tavan, ostoksen tai ajattelutavan muutoksen päässä paremmasta ihmisestä.
Melkein kuka tahansa kuormittuisi lopulta.
Ennen kuin alat jälleen korjata itseäsi, kokeile poistaa yksi hälyn lähde.
Jätä puhelin toiseen huoneeseen ruokailun ajaksi. Kävele jonnekin kuuntelematta mitään. Kirjoita yksi sivu ennen Instagramin avaamista. Anna yhden tavallisen tehtävän olla ainoa asia, jota teet.
Nämä hetket eivät ratkaise kaikkea.
Ne luovat tarpeeksi tilaa huomata, mitä oikeasti tarvitset.
Joskus sun täytyy toimia. Joskus edessä on päätös, jota olet vältellyt. Ja joskus olet vain väsynyt, eikä tunteesta tarvitse tehdä suurempaa ongelmaa.
Pieni määrä tilaa voi auttaa erottamaan nämä toisistaan.
Rauhallisempi paikka aloittaa
Sun ei tarvitse keksiä koko elämääsi uudelleen vain siksi, että kaikki tuntuu tänään raskaalta.
Aloita yhdestä hetkestä, joka kuuluu vain sulle.
Siksi pidän päiväkirjaa lähelläni. Se antaa ajatuksilleni paikan sen sijaan, että ne joutuisivat kilpailemaan kaiken muun päässäni pyörivän kanssa.
Muistikirja ei järjestä koko tulevaisuuttasi eikä tee jokaista päätöstä puolestasi.
Hieman ärsyttävästi se osuus kuuluu edelleen sulle.
Kirjoittaminen voi kuitenkin hidastaa asioita tarpeeksi, jotta näet, mikä sua oikeasti vaivaa, mitkä odotukset kuuluvat sulle ja mitkä olet kerännyt jostain muualta.
Jos haluat yhden yksinkertaisen paikan aloittaa, voit tutustua White Wellness Journaliin täällä.
Elämäsi ei ehkä tarvitse täydellistä remonttia.
Mielesi voi vain tarvita hieman enemmän tilaa.
